runoja

Selityksiä

Maan emonen, maan emäntä, on yksi salaperäinen hahmo. Toisaalta hän on akka manteren alainen, hedelmöittävä voima. Toisaalta hän on kivien ja käärmeiden äiti, joka yhdistetään demoneihin kuten Syöjätär. Häntä on yritetty samaistaa myös ukkosen jumala Ukon vaimoksi, mutta omasta mielestäni runot eivät juuri tue tällaista käsitystä, vaikka heidät yhdessä runossa rinnastetaan: Ukon voima taivahasta, maasta maan emosen voima. Tämä on yksi syistä siihen, miksi en itse juuri kannata teoriaa siitä, että Rauni olisi Ukon vaimo, Akka tai Maaemo. Muutenkin ajatus taivaan jumalan ja maan jumalattaren aviosuhteesta on vahvasti indoeurooppalaisesti värittynyt käsitys.

Martti Haavion mielestä kaikki variaatiot nimestä Maatar, Maajatar, Mannutar, Mammatar, Mammotar, Mammelainen, jne tulevat demonin nimestä. Kyseessä olisi jokin syvästi korruptoitunut käsitys demonien äidistä, kreikaksi hē mḗtēr tōn pathēmátōn ("kipujen äiti"). Yhdistäminen demoniksi runoissa on kieltämättä erikoista, mutta en itse usko Haavionkaan teoriaan. Hänellä on muutenkin taipumusta yhdistää monet hahmot, esim. Louhi, Kivutar, Syöjätär ja Maatar, hē mḗtēr tōn pathēmátōniin sekä myös Lilithiin, mitä pidän hieman laiskana, sillä muille listan figuureille löytyy kyllä vanhat, jopa uralilaiseen maailmankuvaan pohjaavat selityksensä. Kivutar ei myöskään ole mikään paha olento.

Käärme voi puraistessaan tehdä pahaa, mutta käärmeitä on yleisellä tasolla niin Suomessa kuin Baltiassakin pidetty arvossa. Suomessakin on ollut tapana pitää lemmikkeinä elättikäärmeitä. Onpa Humppilasta, Kanta-Hämeestä, löydetty yli 4000 vuotta vanha puinen käärmesauvakin. Toisaalta ymmärrän kyllä, miksi peltoa kyntävä maanviljelijä pitäisi auraan osuvia kiviä itse demonien luomuksena. :] Toisaalta Pohjois-Pohjanmaalta on runo, jossa kiveä kutsutaan "Äyräs-ämmän kämmenpääksi". Ja Äyräs eli Äkräs ei todellakaan ole demoni tai paha olento vaan pidetty ja palvottu nauriiden (ja myöhemmin myös perunoiden) haltija.

Mutta käydään nyt läpi erinäisiä Maan emännän mainitsevia runoja, niin hämmentäviä kuin ne saattavat luonteeltaan ollakin, jos tästä olennosta yrittää luoda kokonaiskuvaa.

Runo: Käärmeen synty


Runo: Kiven jälki


Runo: Kaskimaan siunaaminen hedelmälliseksi


Lisää selityksiä

Käärmeen syntyhän tiedetään myös Syöjättären syljestä, mutta tässä se syntyy Maanuttaren hiuksesta. Ei ihme, samoin kävi läävämadolle (navettakäärmeelle), joka syntyi nimeltä mainitsemattoman luonnottaren hiuksesta. Kiven jäljen mainitsin vain lyhyesti, sillä haluan tehdä myös erillisen postauksen kiven synnystä. Sitten esiintyy kaskimaan loihdussa "akka manteren alainen" ja "poika pellon pohjimmainen". Yleensä nämä tulkitaan Maaemoksi ja Sämpsä Pellervoiseksi, sillä karjalaisissa runoissa mainitaan Sämpsän häpeällisesti "maanneen emintimensä", mikä tuotti hedelmällisyyttä, mutta tämä lienee hieman myöhempi, ulkomaisesta vaikutuksesta syntynyt käsitys. (Vrt. sisarusten Freyn ja Freyjan parittelu skandinaavisessa mytologiassa hedelmällisyyden edistämiseksi.) Toisaalta kun Maan äiti on, kuten Virossa on sanottu, meidän kaikkien äiti, en nyt tiedä olisiko hän mitenkään erityisesti Sämpsän äiti muuten kuin yleisesti sillä ajatuksella, että Maan äiti nyt on vaan kaikkien äiti. Ehkä Sämpsä on väärin perustein tuomittu?

Sitten on vielä se maan väen nostatus, jossa Maan emonen rinnastetaan Ukkoon taivaassa. Tämä on vanha runo, jonka säkeitä jo Christfrid Ganander kirjoitti ylös 1700-luvulla. Tässä yllä näkyy selvä yhdistys: Maan emonen on juuri se sama Maanutar, jonka luomus käärmekin on. Hän on siis Maan emäntä, maassa myllertävän käärmeen luoja, ja kivet ovat hänen maansa makuisia. Häntä kutsutaan myös maan emoseksi, ja häneltä pyydetään apua kipujen voittamiseksi (Vaavutar eli Vaivatar on muuten sama kuin Kivutar. Tosin Ganander väitti häntä Kivuttaren siskoksi mutta Gananderiin ei aina ole luottamista... Väittihän hän myöskin kiveä Kimmo-nimisen kummituksen pojaksi mikä nyt vaikuttaa puhtaalta arvailulta tuon epämääräisen "kimmo kammon poika" -säkeen perusteella.) Joidenkin käsitysten mukaan hän parittelee keväällä Sämpsä Pellervoisen kanssa hedelmällisyyden edistämiseksi (hieros gamos?).

Kaikkinaan Maan emännän tulkinta on hankalaa, kun häneltä pyydetään voimaa pahojen asioiden ja kipujen voittamiseksi, mutta toisaalta yhdistetään demoni Syöjättäreen ja jopa samaistetaan itse demoniksi nimellä Mammotar. Mitä tulee siihen, onko käärmeen synty Maanuttaren hiuksesta vai Syöjättären sylestä, riippunee siitä, näkeekö käärmeen neutraalissa vai erittäin negatiivisessa valossa. ^^''

Tässä oleva käärmeensyntyruno on Pohjois-Savosta, kiven jälki Kainuusta, kaskimaan loihtu Pohjois-Pohjanmaalta ja nostatus Etelä-Savosta. Kyse on siis laajan alueen uskomuksista! Käytän tässä blogissa Maan emosesta avainsanaa "olento: maatar". Muita nimiä on kuitenkin ainakin Maanhutar tai Maanutar, Manutar ja Mander. Yhdessä Vienasta kerätyssä (mutta ko. vienalaisen Kuusamossa kuulemassa) loihdussa "Maanhaltijan lepytys" Manutar maan emäntä yhdistetään myös nimiin Penkeretär ja Kunnotar. Kunnotar on myös nimenä aika salaperäinen runossa. Väinämöisen isän sanottiin muuten syntyneen "kupehesta Kunottaran". Myönnnän itse, että aivoni korjasivat tuon muotoon "kupehesta kaunottaran" kun luin tuon ensimmäisen kerran. Kunotar olisi nyt siis kuitenkin salaperäinen Väinämöisen isän (tai itse Väinämöisen) äiti. Kaarle Krohn teorisoi, voisiko Kunotar olla sama kuin Kunnotar, ja jos Kunnotar on sama kuin Manutar... Sitten Väinämöisen isän äiti olisi itse Maan emäntä. No, tämä on vain teoria.