runoja

Runo: Käärmeen synty

Souti Syöjätär vesiä
Tulikurkku turjutteli
Punasella purjehella
Lapaili lainehillen
Sylkäsi sylen punasen
Kellan karvahan kakasi
Tuota tuuli tuuittaavi
Veen henki heiluttaavi
Ilman lieto liikuttaavi
Aalto rannallen ajaavi
Tyrsky maallen tyyreäävi
Somallen somerikollen
Kaunihillen kalliollen
Kiven kirjavan sivuhun
Paaen pakun palleallen
Orahalle tuonen touvon
Vankan vasken karvaselle
Rannalle teräsperälle
Vesi sen pitkäksi venytti
Paisto päivä pehmeäksi
Mato musta maanalanen
Toukka Tuonen karvallinen
Läpi mättäijen menijä
Puun juurten pujottelija
Lahokannon kaivelija
En tiedä konna karvojasi
Sinikarva, keltakarva
Kanervan karvanen karva
Kust’ on kieli kärmehellä?
Kieli Lemmon keihähästä
Mist’ on hampahat häjyllä?
Orahasta tuonen ohran
Mist’ on peä pahalle pantu?
Välisestä Väinöttären
Mistä on pursto puikattuna?
Kalevan pojan miekasta
Mistä on aivot annettuna?
Koskesta tulisen kuohun
Mistä on silmät siunattuna?
Silmät simpukan jyvästä
Mikä sun heinistä herätti
Isäsikö vai emosi
Vaiko vanhin veljistäsi?
Villa suusi, villa peäsi
Villa viisi hammastasi
Juovos viinana vihasi
Olunna omat pahasi
Läpi haikuhampahasi
Nuku nurmessa hyvässä
Pohjoispuolella mäkeä

Selityksiä

Niin kuin yleensä, käärmeen synnystäkin on hieman eriäviä versioita. Tämä yllä on Kainuusta ja Koillismaalta. Haluan nyt puhua Syöjättärestä, jonka syljestä käärme syntyy. Syöjätär on yleinen naisdemoni, joidenkin runojen mukaan Louhen kymmenes lapsi ja ainoa tytär. Syöjättäressä on myös tietynlaisia vanhempia uralilaisia piirteitä.

Itämerensuomalaisella alueella maailma syntyy usein munasta. Tämä ei kuitenkaan ole alkuperäinen uralilainen luomismyytti. Vanhemmassa myytissä on kaksi jumalaa, joskus veljekset, jotka luovat maailman tuomalla sen osia ylös meren pohjasta. Toinen heistä osoittautuu pahaksi ja esimerkiksi omii itselleen jotain osia tai muuten aiheuttaa pahan synnyn maailmaan. Tästä pahasta jumalasta tulee kuolleiden valtakunnan hallitsija, hyvästä jumalasta taivaan jumala. Tämän myytin osia on tallennettu kristillistyneessä muodossa suomalaisiltakin, kun kristinuskon Jumala käskee Saatanaa tuomaan maata meren pohjasta.

Niin suomalaisilla kuin esimerkiksi saamelaisillakin tuonpuoleisen rakenne muuttui: sen hallitsijasta tuli nainen kuvaamaan sitä, kuinka tuonpuoleisessa asiat ovat päinvastaisesti tähän maailmaan nähden. Se osoittaa siis myös yhteiskunnan patriarkaistumista. Syöjätärkin yhdistetään toisinaan kuoleman valtakunnan uuteen hallitsijaan, Louheen, joko hänen tyttärenään tai muuten (sekä Syöjätärtä että Louhea kutsutaan nimellä Syvätär). Siinä mielessä Syöjättäressä esiintyy yhä piirteitä, jotka olivat vanhemmassa dualistisessa maailmansyntymyytissä pahan jumalan. Saamelaisessa perinteessä sellaisia piirteitä on hahmolla nimeltä Áhčešeatni.