Runo: Kilpalaulanta

[runoja]

Runo: Kilpalaulanta

Ennen vanha Väinämöinen
Ja tuo nuori Joukkavainen
Tuli tiellä vastatuksen,
Aisa aisahan takistu
Vemmel tarttu vempeleeseen
Sano nuori Joukkahainen:
”Kumpi tiijolta vähempi
Se tieltä pois poiketkoon!
Joka on tiijolta enämpi
Se tiellä seisokoon!”
(Väinämöinen:)
”Se mies lienöö, joka tien pitänöö”
(Joukavainen:)
”Eipä mies lienekään
Jos tieltä pois poikkenoo”
Sano nuori Joukkahainen:
”Muistan pilvet pistetyiksi
Mäet mylläröitsetyiksi
Kivet luotuiksi kokohon
Muistan kolkat kaivetuiksi
Ilman pielet pistetyksi
Taivoset tähitetyksi
Muistan meret kynnetyksi
Sarkajaot souvotuksi”
Sano vanha Väinämöinen:
”Lapsen tieto, vaimon muisto
Mutta ei uron partasuisen!
Minun on pilvet pistämäni
Mäet mylläröitsemäni
Kivet luomani kokohon
Omat on kolkat kaivamani
Ilman pielet pistämäni
Taivoset tähittämäni
Minun on meret kyntämäni
Sarkajaot sauvomani"
Liikku linnat, huoju hongat
Pahat paukku kalliolla
Kahen väkevän kokeissa
Kahen miehen voimallisen
Eipä tuosta ennen ero tullut
Kuin mies musta merestä nousi
Rauta lakki lainehista
Rautasissa rukkasissa
Vaski vanttuhut kädessä

Selityksiä

Tätä runon lopun miestä on esim. Christfried Ganander kutsunut veen kuninkaaksi. Hän esiintyy myös Ison tammen kaatajana. Runosta on myös tutumpi versio, jossa Joukahainen päätyy suohon ja lupaa siskonsa Väinämöiselle. Aino-hahmo ja tämän hukuttautuminen Kalevalassa on kuitenkin Lönnrotin kehitelmää, eikä kansanrunoissa nähdä ikinä Joukahaisen siskon mielipidettä tähän avioasiaan. Ei kuitenkaan ihme, että myös tämä versio, jossa siskoja ei kaupitella, on olemassa: Väinämöinen ja Joukahainenhan ovat useissa runoissa veljeksiä! Eivätkä suomalaiset runot tapaa esittää sukurutsaa kovin positiivisessa valossa.

Joukahaisella on runoissa erilaisia nimiä vaikka muille jakaa, kuten Jokkahas, Jompainen, Joukava, Joukkaha, Joukkahas, Joukkama, Joukamoinen, Joukavainen, Joukkahainen, Joukkavainen, Joutavoinen... jopa Moukkahas (JR 03222).

Ei varmaan tarvitse syvemmin selitellä: Väinämöisen ja Joukahaisen välisessä suhteessa näkyy vanhan viisaus ja nuoren tietämättömyys. Savolaisperäisissä runoissa he eivät kuitenkaan ole pelkästään kilpailijoita, vaan myös tekevät yhteistyötä eri seikkailuissa. Ylläoleva kilpalaulanta on koottu runoista, jotka ovat Pohjois- ja Etelä-Savosta, Keski-Suomesta sekä Pohjois-Pohjanmaalta.

Alla vielä runoniekkojen riitaa Kainuusta. Samppu tarkoittaa sampoa—mietitystä herättää, miksi kainuulainen sampo pitää sanoja sisällään.

Bonus: Kun kaksi runoniekkaa riitaantuu

Puuttuko Samppu sanoja
Umpilampi ahvenia?
Niin on suussani sanoja
Kuin petäjässä helpehiä
Omat on saamani sanani
Omat tieltä tempomani
Tiesinhän minä tullot panna
Hankkia venehen hangat
Mitelläämpä miekkojamme
Katellaampa kalpojamme
Kenen miekka mielevämpi
Kenen kalpa kallihimpi?