runoja

Runo: Suden synty

Loviatar vanha vaimo
Portto Pohjolan emäntä
Istuu itään rinnen
Kalten kaarnapohjoseen
Tuuli tuli vittuhunsa
Ahava alasimensa
Siitä tyyty, siitä täyty
Siitä paksuksi panesi
Leviäksi lieristeksen
Kohussa on koiran kanto
Suen muissa suolissa
Penin alla pernoinsa
Hieroi kahta kämmentään
Hivuti nykelmätään
Oven suussa, orren alla
Saipa voahtee vähäisen
Alkopa tuosta sutta synnyttää
Karvahammasta rakentaa
Havon akka, raivo kerta
Tuo kanto kapalo nuorat
Lapsen korkian kapalon
Liinassaan liikutteli
Helmossaan heilutteli
Villaa suusi, villaa pääsi
Villaa viisi hammastasi
Villainen sinä itekin

Runo: Koiran synty

Pohjolan sokea impi
Varsin vankkahan makasi
Kalten kaarnapohjoseen
Teki tuuli tiineheksi
Ahava kohulliseksi
Kantoipa koiran kohussaan
Kulkevallen kumppaniksi
Mieliksi metän kävijän
Päästä haju havun alta
Vainu villavakkaisesta
Että näätiä näkisi
Pyörisi peurain perässä
Otuksia otteleisi
Ole kotonas korea
Vieraallen vähä vihainen
Taloin vartija vakainen
Hauku aina harvaten

Selityksiä

Tässä on suden synnyssä käytetty säkeitä Pohjois- ja Etelä-Savosta sekä Kainuusta, kun taas koiran synty on eteläsavolainen. Koiran synnyn kuvailu on huomattavasti positiivisempisävyinen. Louhea kutsutaan "portoksi", mutta Martti Haavion mukaan tämä epiteetti tulee itse asiassa henkilöltä nimeltä Herodias, jonka kristityt yhdistävät Johannes Kastajan telottamiseen. Keskiajan kristillisessä mytologiassa Herodiaasta tuli portto tautien synnyttäjä ja noitien johtaja tai jopa jumalatar. Hänet alettiin eri alueilla yhdistää roomalaiseen Dianaan ja Abundantiaan sekä germaaniseen Hulderiin. Ei lie mahdotonta, että Suomessa hänet olisi yhdistetty Louheen.

Tässä kutsutaan Louhea myös sokeaksi immeksi, mutta: "Ulappalan umpisilmä on Väinämöisen epiteetti, ja Väinämöistä näin kutsutaan myös sokeaksi. Joissain runoissa käsitys Ulappalan umpisilmästä on yhdistynyt koiran synnyttäjään, Louheen, joka olisi siis sokea Tuonelan tytär. Tämä lienee kuitenkin vääristymä, joka on syntynyt "umpi" ja "impi" -sanojen samankaltaisuudesta, kutsutaanhan Louhea "immeksi kylmästä kylästä". Tämän vääristymän johdosta myös Christfrid Ganander väittää "Ulappalaa" koiran emuuksi eli kantaäidiksi."