runoja

Runo: Iso härkä

Härkä kasvoi Kainuhussa
Sonni Suomessa sikisi
Lihoi mulle liioitenki
Peä heilui Hämehen moassa
Häntä tuolla Torniossa
Toinen sarvi maata viili
Toinen taivasta jakasi
Päiväkauen lensi peäsky
Hännän peähän häpeheltä
Kuukauen orava juoksi
Härän sarvien väliä
Haettiinpa tappajata
Eipä ollut iskijätä
Maan kamalan kaatajata
Pohjan poikien luvussa
Koko suuressa suvussa
Tuli ukko Turjanmaalta
Virokannas viiltämähän
Ryönikkä repäsemähän
Härkä päänsä häiläytti
Sonni sorkkansa soristi
Niin hyppäs’ Ryönikkä raitaan
Ukko kuusehen kavahti
Virokannas viitakkohon
Muut jumalat muihin puihin
Mies musta merestä nousi
Uros aallosta yleni
Kolmen sormen korkuinen
Neljän peukalon pituinen
Syli oil syttä hartehilla
Voaksa santoa selässä
Peässä poasinen kypärä
Koska oil eränsä nähnyt
Oli lyönyt niskahan
Härkä kaatui polvillensa
Siitä sitten kyljellensä
Siitä siirsi seljällensä
Kustoil saatu soalihiksi
Sata soavia lihoa
Kuuta kuusi tynneriä
Verta seihtemän venettä

Selityksiä

Huom! Tässä on mukana muutama säe, jotka ovat peräisin metsäsuomalaisesta runosta Iso sika, ei härkä. Eläimen lajista huolimatta tapahtumat ovat samat: ukko tai Virokannas ja akka tai Ryönikkä eivät saa sitä kaadettua, vaan hyppäävät puihin.

Nyt mennään teoriatasolla erittäin syville vesille. Tiedäthän, kun Agricola kirjoitti vuonna 1551 Ukon vakoista näin: "Quin Rauni Ukon Naini härsky / jalosti Ukoi pohjasti pärsky. / Se sis annoi Ilman ja Wdhen Tulon"? Noh! Saatko selvää, mitä siinä sanotaan? Ei saa kukaan muukaan!

Tämä tulkinta on herättänyt useita eri teorioita. Vanhaan aikaan yleisin tulkinta Agricolan, jo aikalaisille hankalasta säeryhmästä oli, että Ukko on ukkosen jumala ja hänellä on vaimo Rauni, joka on ukkosen jumalatar, ja heidän riidellessään syntyy ukkonen. Toinen vahva teoria oli, että Rauni ei ole ukkosen jumalatar vaan Akka, Maan emonen eli hedelmällisyyden jumalatar, jonka kanssa Ukko ukkosen jumala yhtyy, mikä aiheuttaa hedelmöittävän sateen.

Haluan kuitenkin nostaa esiin aivan toisen, mielestäni järkeenkäyvemmän teorian. Säkeissä ei sanota "Rauni, Ukon nainen", kuten monet ovat olettaneet, vaan "Rauni-ukon nainen". Ukko on ennemmin epiteetti, kunnioitusta esittävä titteli, kuin viittaus ukkosen jumalaan. Tässä on siis miesjumala nimeltään Rauni, jolla on nimeltä mainitsematon vaimo. Rauni hyvinkin voisi olla lainaa germaanisesta sanasta *frauja ("herra"), josta muotoutuu myöhemmin skandinaavien hedelmällisyyden jumala Freyr.

Entä se ukon vaimo? Yllä olevassa runossa nähdään härän (tai sian) kaatajana Ryönikkä (myös muodossa Röönikkä). Tämä nimi on vahvasti Rauniin yhdistetty. Itse nimeä Raunihan ei missään muodossa runoissa nähdä. Martti Haavion teorian mukaan Röönikkä tulee sanoista "Frön akka" (Frö tarkoittaa myös Freyriä). Uno Harvan mukaan nimen alkuperäinen muoto olisi ollut Raunikka tai Raunikki.

Mutta sitten vielä! Ryönikän parina nähdään metsäsuomalaisissa runoissa Visakanta, joka on sama kuin Agricolan mainitsema "kauran kaitsija" Virankannos. Nimi tarkoittaa "viron kannattaja" eli maailman kannattaja. Sama esiintyy saamelaisella jumalalla Veralden Olmai. Veralden Olmai pohjautuu skandinaaviseen Freyriin, kuten myös mitä todennäköisimmin Virankannoskin (Freyriä kutsutaan myös veraldar god) tai on tästä ainakin vahvasti vaikutteita saanut.

Tämän teorian mukaan Virankannos olisi hedelmällisyyden jumala, joka vaimonsa Raunikan (joka tosin tarkoittaa vain Raunin akkaa) kanssa takaa uuden vuodentulon (viljan kasvun), kun he parittelevat Raunikan ollessa kiimoissaan. Tarina perustuu skandinaavimyyttiin, jossa Freyr pariutuu sisarensa, hedelmällisyyden jumalatar Freyjan kanssa tämän vietellessä hänet kiimoissaan. Ainakin Virankannosta ja Raunikkaa kutsutaan aviopariksi eikä sisaruksiksi? :]

On tässä silti aukkoja. Inkerissä on sanottu sian tappajapariksi Ukkoa ja Akkaa; se ei kuitenkaan tarkoita, että kyseessä olisivat ukkosen jumala ja hänen vaimonsa, sillä nuo voivat olla myös yleisiä titteleitä eivätkä erisnimiä. Karjalaisissa runoissa kaatajina ovat usein Ukko, Palvanen ja Virokannas. Tämän tulkinta on erityisen vaikeaa: Ensinnäkin, ukko voi olla vain titteli eikä viitata ukkosen jumalaan. Toiseksi... Palvanenkin on titteli, mutta sitä käytetään karjalaisissa runoissa viittaamaan sekä Ukkoon että Virokannakseen.

Ei ole helpoksi tehty tätä hommaa! Mitä enemmän kuitenkin runoja luen, yksi ajatus on alkanut kasvaa päässäni: onko ukkosen jumala Ukkoa edes välttämättä olemassa? "Ukko taivahan Jumala" voi ihan hyvin tarkoittaa Ilmarista ja Rauni-ukko Virankannosta. Ukko esiintyy muutenkin kunnioittavana tittelinä, kuten vaikka kristinuskossa Herra. Noh, jollakin tavalla Ukko tuli kuitenkin ihmisten mieliin, todennäköisesti indoeurooppalaisen vaikutuksen johdosta; sama kävi saamelaisille. Saamelaiset kutsuvat ukkosen jumalaa esimerkiksi nimillä Horagalles ("Thor-ukko"), Aijeke ("Äijä" eli "Ukko"), Tiermes (voi olla lainaa tuntemattomista kielistä, joita puhuttiin täällä ennen suomalaisugrilaisten kielten saapumista, mutta jotka eivät ole mitään enää olemassa olevia kieliä) sekä Pajonn ("ylin"). Pajonn on lainattu myös suomeen ukkosen jumalan nimeksi, sillä Savossa on esiintynyt Pajainen ja metsäsuomalaisilla Pajas. Virossa ukkosen jumala on Thorista lainattu Taara, ja Länsi-Suomessakin esiintyy Tuuri.

Ja ennen kuin mietit, ei, Perkele ei ole koskaan ollut suomalaisen ukkosen jumalan nimi. Sana on kyllä lainattu balttilaisista kielistä, joissa se viittaa balttilaiseen ukkosen jumalaan, mutta suomeen kuin viroon ja karjalaankin se on alkujaankin lainautunut kiroussanana.

Kaiken kaikkiaan. Ukkosen jumala on, mutta missä asteessa erillisenä taivaan jumalasta tai hedelmällisyyden jumalasta, on puhtaasti määrittelykysymys. Toisaalta näkemykseen on vahvasti vaikuttaneet indoeurooppalaiset kansat, mutta mahdollisesti myös kansat, jotka asuivat täällä ennen uralilaisten tai indoeurooppalaisten saapumista alueelle. Ehkä jo heillä oli ukkosen jumala, jonka nimi saattoi olla jotain dierpmisin kaltaista, josta kuulee yhä kaikuja?

No, joka tapauksessa. Mahdollinen prologi tälle Ison härän runolle on Rappareita pakeneva. Jälleen kerran se on musta mies merestä, joka onnistuu tappamaan härän, mihin jumalatkaan eivät pysty. Yhden iisalmelaisen runon mukaan kyseinen mies on "Vellamon emännän veli".

Yo. kokoonpano on Etelä-Savosta ja Kainuusta ja, kuten sanottu, metsäsuomalaisilta.