runoja

Runo: Raudan synty

Oli ennen neljä neittä
Koko kolomet morsionta
Istuivat itähän rinnon
Etelähän päin elivät
Lypsit moalle maitojansa
Niitylle nisuksiansa
Yksi lypsi mustan maijon
Toinen valkean valutti
Kolomasi tulipunasen
Joka lypsi mustan maijon
Siit’ on tehty kuonarauta
Joka valkean valutti
Siit’ on tehty meltorauta
Joka puotti punasen
Siit’ on tiettävät teräkset
Hölmä Tuonelta tulovi
Maan alta Manalan poika
Löyti suosta ruosteheinän
Teräsheinän hetteestä
Veipä Ilmarin pajaan
Suolle hyllymättömälle
Maalle liehumattomalle
Herhiläinen hiien lintu
Se kahto katon rajasta
Alla tuohen tuijotteli
Teräksiä tehtäessä
Rautoja rakettaessa
Kanto vettä kielellään
Seppo Ilimarin pajaan
Seppo koetti kielellään:
”Kas, ei nämät ole hyvät minulle
Teräksen tekovesiksi
Rautojen rakennusmaiksi”
Mehiläinen iliman lintu
Lenti tuonne lieputteli
Yli kuun alati päivän
Otavan olokapäite
Lenti soita, lenti maita
Ylitse meren yheksän
Meri puolen kymmenettä
Otti mettä kielellänsä
Seitsemästä heinänpäästä
Kuuven ruokosen nenästä
Kasto siipesä simaan
Kasto kaapusa meteen
Kanto seppo Ilimarin pajaan
Koetti seppä kielellään:
”Kas, nämät on hyvät minulle
Rautain rakennusmaiksi
Teräksiin tekovesiksi”
Niin silloin valasi vannot
Kuin sa maitona makasit
Alla ahjon Ilmarisen
Jott’: ”en veistä veljeäni
Sukuani suin pitele
Luontoani loukkaele”
Ei rauta paha olisi
Ilman keärmehen kähytä
Moan mustan moanuvita
Herhiläinen hiien lintu
Toipa keärmehen kähyjä
Moan mustan moanuvia
Seppäin pajan ovelle
Ovelta alasimelle
Kanto karkasuvetehen
Tuostapa vilkuna sukesi
Kasvoi rauta kalpistuva
Jopa suureksi rupesit
Kasvoit aivan kauheaksi
Aloit syyvä veikkoasi
Sukuansa suin piellä
Lastuta emoisen lasta
Kyllä ma sukusi tiiän
Heikko heimokuntasii
Yksi on juuri sukumme
Sekalutta siemenemme

Selityksiä

Alussa puhutaan neljästä neidestä ja kolmesta morsiosta. Runoissa esiintyy toisinaan "neljä neittä" ja "kaksi kavettakin", mutta nämä ovat muodostuneet alkusoinnun vaikutuksesta: oikeasti kyseessä on kolme luonnotarta. Tämän raudan synnyn lisäksi tämä kolmikko esiintyy useammassa muussakin runossa. Se, ovatko he jotain nimeltä tunnettuja luonnottaria (esim. Päivätär, Kuutar, Otavatar, Etelätär, Osmotar, jne) vai kolme aivan eri luonnotarta, joilla ei ole runoissa nimeä, jäänee tulkinnan varaan.

Ilmarinen on täälläkin, nyt rautaa tekemässä. Mehiläinen on runoissa hyvä hyönteinen, joka tuo kielellään myös parantavaa voidetta. On vaikea sanoa, oliko näin myös esikristillisellä kaudella, sillä myös kristityt ovat nähneet mehiläisen Neitsyn Marian apurina. "Hiisi" tarkoittaa alkujaan suomeksi pyhää paikkaa, mutta tässä runossa "Herhiläinen hiien lintu" tuo raudan karkaisuveteen käärmeen kähyjä, minkä vuoksi rauta pettää valansa olla satuttamatta ihmisiä. Tässä näkyy siis hiiden yhdistäminen piruun, mikä on tapahtunut kristinuskon myötävaikutuksesta.

Bonus: Runossa, jossa Ilmarinen takoo tarpeita, sanotaan hällä olevan orja liehtomassa. Eräs harvinainen runo mainitsee raudasta, että se on "Lemmettären liekuttama". Christfried Ganander kutsuikin Lemmetärtä sepän piiaksi. Vaikka nimi Lemmetär kuulostaa viittaavan lempeen eli eroottiseen rakkauteen, sillä on myös vahva yhteys tuleen: eroottinen rakkauskin (eli lempi) on koettu leimahtavan liekin lailla. Kristillisellä ajalla tuli yhdistettiin paholaiseen, jolloin Lemmettärestä tai Lemmestä tuli paha demoni, Lempo.

Yllä oleva raudan synty on pääosassa Kainuusta, jonkin verran on epäselvää mistä jotkin säkeet mutta jos ne eivät ole Kainuusta niin todennäköisesti sitten muualta Pohjois-Suomesta, lähinnä Pohjois-Pohjanmaalta.