runoja: (väinämöinen)
Runo: Väinämöisen polvenhaava

Tuulikki Tapion neiti
Hoikka Honkelan miniä
Salakaarron kaunis vaimo
Istu ilman vempeleellä
Taivon kaarella kajotti
Sano vanha Väinämöinen:
”Tuletkos minulle, neiti?”
Neiti taiten vastojaapi:
”Enpä sulle ennen tule
Ennen kuin jouhen halkasesit
Veitellä kärettömällä
Ilman tutkamettomalla
Munan solmuhun vetäset
Solmun tuntumattomaksi”
Vaka vanha Väinämöinen
Sitten jouhen halkasesi
Veitellä kärettömällä
Ilman tutkamettomalla
Munan solmuhun vetäsi
Solmun tuntumattomaksi
Sano vanha Väinämöinen:
”Tuletkos minulle, neiti?”
Neiti taiten vastojaapi:
”Enpä sulle ennen tule
Ennen kuin venosen veistät
Keträvarteni murusta
Kalpimeni kappaleista
Kirvon käymättä kivehen
Kasan kalkahuttamata”
Vaka vanha Väinämöinen
Teki vuorella venettä
Kalliolla kalkutteli
Ei kirves kivehen koske
Eikä kalka kalliohon
Liuskahti lihaan viimen
Varpahaseen Väinämöisen
Polvehen pätösen pojan
Ei ollut sitä mätästä
Eikä vuorta korkeata
Jok' ei tullut tulvillensa
Varpahasta Väinämöisen
Polvesta pätösen pojan 
Vaka vanha Väinämöinen
Rekehensä reutoaiksen
Vierettäiksen korjahansa
Ajo tuonne toisualle
Kartanolle kaunihisti
Yli kynnyksen kysyypi:
”Onkopa talossa tässä
Tämän tulvan tukkijata
Salpoa verisatehen?”
Lausu lapsi lattialta
Paarna pieni pankon päästä:
”Ei ole talossa tässä
Tämän tulvan tukkijata
Salpoa verisatehen
Aja toisehen talohon!”
Vaka vanha Väinämöinen
Rekehensä reutoaiksen
Vierettäiksen korjahansa
Ajo toisehen talohon
Yli kynnyksen kysyypi:
”Onkopa talossa tässä
Tämän tulvan tukkijata
Salpoa verisatehen?”
Lausu Ukko pöyän päästä
Lausu Ukko, parta laulo:
"Sulettun' on suuremmatkin
Jalommatkin jaksettuna
Joet suista, järvet päistä
Selät niemien nenistä
Kannakset kapeimmista”
Käski poikansa pajahan
Tehä nuita voitehia
Jotk' on tuotu toisualta
Siitä kylmästä kylästä
Kuss' ei nähty, eikä kuultu
Ruohon kaiken kasvantota
Poikanen tuli kotihin
Valmistanut voitehia
Kipehille voitehiksi
Vioillen parantehiksi
Vaka vanha Vainämöinen
Eipä kärsinyt esinä
Kuin on voie päällen pantu
Sitten silkillä siottu
Kapaloittu kaunihisti

Selityksiä

Väinämöisen polvenhaava on kaikista laajimmalle alueelle levinnyt Väinämöismyytti. Ei lie ihme, sillä sitä on laulettu verensulkuloihtuissa. Se on samalla myös suomalaisten vedenpaisumusmyytti: Väinämöisen haava vuotaa tulvaksi asti. Väinämöisen polvi on myös kosmologisesti merkittävä, ja tästä voi lukea lisää Anna-Leena Siikalan teoksesta "Itämerensuomalaisten mytologia" (2012).

Tässä runossa tehdään myös voiteita, jotka on tuotu "kylmästä kylästä". Kyseinen kylä on tavallisimmin Pohjola. Tämä runo itsessään on Peräpohjolasta.

runoja: (Default)
Olen yhdistänyt tähän postaukseen useamman eri runon ja viestin lopussa selitän tarkemmin.

Runo: Ilman impi

Kave-eukko, luonnon tyttö
Kave kultanen, korea
Kavet ilman kaunis neiti
Joka on vanhin vaimoloista
Ensin emä itselöistä

Runo: Väinämöisen isän syntymä

Kave-ukko, pohjan herra
Ikäinen iku-Turilas
Isä vanha Väinämöisen
Makais äitinsä kohdussa
Kolme kymmentä keseä
Ikävystyi aikojaan
Oudostui elämätään
Viilaisi äitinsä kohdun
Potkaisi punaista tuota
Sormella nimettömällä
Vasemmalla varpahalla
Päästi sotamiehen miekkoneen
Satuloineen orihin
Kupehesta kunottaren
Lapsen vaimon lappiosta

Selityksiä

Halusin lisätä tähän kuvauksen Kave-eukosta (myös Kavet ja Kaave), sillä useimmin "Kave"-niminen hahmo runoissa on nimenomaan hän. Harvinaisessa runossa Väinämöisen isästä mainitaan hänet kuitenkin nimellä Kave-ukko. Lisäksi käytetään termiä "turilas", joka on lainaa germaanisista kielistä ja tarkoittaa jättiläistä. Yhdessä harvinaisessa toisinnossa tässä runossa olevia säkeitä käytetään kuvaamaan Väinämöisen syntymää Pohjan neidosta, jonka merijättiläinen on tehnyt tiineeksi. Useimmissa toisinnoissa silloin syntyy yhdeksän sairautta, ei Väinämöinen.

Tämä runo herättää jännittäviä tulkintoja omassa mielessäni. Väinämöisen isän nimeksi mainitaan useammin Kaleva, jota pidetään jättiläisenä. Tässä Väinämöisen isää kuvataan myös mahtavana soturina, sekä kutsutaan turilaaksi. Agricola mainitsi vuonna 1551, että hämäläiset palvovat sodanjumalaa nimeltä Turisas. Voisiko olla niin, että tämä salaperäinen sodanjumala onkin todellisuudessa Kaleva, jättiläinen, soturi ja monen runojen sankarin isä?

Tutkijoissa on herättänyt kysymyksiä myös "Kunotar", jonka sisästä Väinämöisen isä tässä syntyy. Kaarle Krohn mietti, voisiko Kunotar olla sama kuin Kunnotar, joka yhdessä vienalaisen laulajan Kuusamossa kuulemassa runossa yhdistetään Mannuttareen eli Maaemoon, joka on maan jumalatar tai maan naispuolinen henkilöitymä. Mutta tämä on vain teoria. ( ͡° ͜ʖ ͡ – ✧)

Tässä olevat runosäkeet on kerätty Kave-eukon osalta Kainuusta ja Väinämöisen isän osalta todennäköisesti Pohjois-Pohjanmaalta.

Tags

Page generated Jul. 30th, 2025 04:49 am
Powered by Dreamwidth Studios