Runo: Iso tammi

[runoja]

Runo: Iso tammi

Oli ennen neljä neittä
Koko kolmet morsianta
Yhen niityn niitännässä
Korttehin kokoannassa
Nenässä utusen niemen
Lässä saaren terhennisen
Niitti päivän, niitti toisen
Niitti kohta kolmannenki
Minkä niitti sen haravoi
Kaikki karhille veteli
Pani saalle suovaselle
Tuhannelle tukkuselle
Tuli poika Pohjolasta
Nimeltä Tulinen Tursas
Nuopa konttihin kokosi
Keräeli kesseliin
Kanto kontilla kotiin
Pitkäkielellä pihaan
Se poltti porolle heinät
Kypenille kyyvätteli
Ne kypenet kylvettihin
Portin Pohjolan eteen
Kirjokannen kartanolle
Siihen kasvoi kaunis tammi
Vesa verratoin yleni
Olovahk’ on oksiltaan
Leveähk’ on lehviltään
Joka tuosta oksat otti
Se otti ikuset onnet
Joka tuosta lehvät leikko
Se leikko ikuset lemmet
Oksat ilmoille yleni
Lehvät täytti taivahille
Esti päivän paistamasta
Esti kuun kumottamasta
Hattarat hasertamasta
Pienet pilvet juoksemasta
Esti linnut lentämästä
Esti jouhtenet jorottamasta
Nuoret neuvoa pitivät
Ikäpuolet arvelivat
Kuinka kuutta lietänehen
Otavatta oltanehen
Päivättä elettänehen
Etittihin tuota miestä
Haettihin miestä monta
Väestä, pitäjähästä
Kuuen kirkon kuulusalta
Joka nyt taisi tammen kaata
Puun sorean sorrutella
Puun vihannan vieretellä
Ei ollut sitä miestä
Joka taisi tammen kaataa
Hakata rutimoraian
Puun viriän vierretellä
Ei löytty sitä miestä
Vienosta Venäjän maasta
Kauheasta Karjalaista
Eikä koko Suomen maasta
Tämän riikin riitamaalta
Mies musta merestä nousi
Aallollen ylenteleksen
Pystyn peukalon pitunen
Vaimon vaaksan korkuhinen
Maljan alle maata mahtu
Seulan alle seisomahan
Kirves kullattu olalla
Kirvehessä vaskivarsi
Hivelevi kirvestänsä
Tahkoili tasatereä
Viiellä hijoimella
Kuuella kuluttimella
Seitsemällä sieran päällä
Kaheksalla kannikalla
Hiukset kalkku kantapäillä
Parta polvilla kopisi
Astua lykyttelövi
Käyvä kulleroitteloovi
Juurehen tulisen tammen
Iski puuta kirvehellä
Tammea tasaterällä
Tuli tuiski kirvehestä
Panu tammesta pakeni
Iski kerran, iski toisen
Jopa kerran kolmannenkin
Lastut kauas kirpoavat
Selvällen meren selällen
Ulapallen aukeallen
Lakealle lainehellen
Niitä tuuli tuuvittavi
Veen Henki heiluttaavi
Aalto rannallen ajavi
Niemeen nimettömähän
Nimen tietämättömähän
Paikoille papittomille
Maille ristimättömille
Lapin laajalle perälle
Lapin koira rautahammas
Rannan ikuinen juoksija
Oli rannan juoksennassa
Otti lastun koprihinsa
Kahtelevi, kääntelövi:
”Tuosta oisi noita nuolen saanut
Ampuja pahan asehen”
Sattui noita kuulemahan
Siitä teki noita nuolet
Teki turmion uroon
Kolmet poikoa pahalla
Ruho yksi, Rampa toinen
Kolmas on Perisokea
Ruho jousta jännittävi
Rampa nuolia vanuuvi
Ampuja perisokea
Pika tuoni pistämiä
Äkähiä Äijön poika
Mist’ on saanut nuiva nuolet
Ampuja pahat asehet?
Tuol on saanut nuiva nuolet
Ampuja pahat aset
Oksista rutimonraian
Pahan tammen taittumoista
Yhen ampui nuoliahan
Päällen pystyn pilven reunan
Päällen hattaran halusen
Tahto taivonen haleta
Ilman kansi katkeilla
Van ei sitä peritä sieltä
Ampu toisen nuoliahan
Pimeähän Pohjolahan
Ei sitä peritä sieltä
Koetteli kolmannella
Ampu kilveten kiviä
Kolhimiten kalliota
Nuoli kilhasi kivestä
Kalpistihin kalliosta
Ihollen imehno raukan
Emon tuoman ruumihillen
Karvoihin Kaveen tekemän
Luoman kolmen luonnottaren
Iholle alastomalle
Varsin vaattehittomallen

Selityksiä

Aiemmin raudan synnystä kirjoitin näin: "Alussa puhutaan neljästä neidestä ja kolmesta morsiosta. Runoissa esiintyy toisinaan "neljä neittä" ja "kaksi kavettakin", mutta nämä ovat muodostuneet alkusoinnun vaikutuksesta: oikeasti kyseessä on kolme luonnotarta. Tämän raudan synnyn lisäksi tämä kolmikko esiintyy useammassa muussakin runossa. Se, ovatko he jotain nimeltä tunnettuja luonnottaria (esim. Päivätär, Kuutar, Otavatar, Etelätär, Osmotar, jne) vai kolme aivan eri luonnotarta, joilla ei ole runoissa nimeä, jäänee tulkinnan varaan." Sama pätee myös täällä.

Taas nähdään täällä paha tursas eli jättiläinen, tällä kertaa tulinen, toisin kuin Yhdeksän sairauden synnyssä, jossa esiintyy Meri-Tursas. Nimen samankailtaisuudesta huolimatta on mahdollista, että sekä Tulinen Tursas että Meri-Tursas ovat erillisiä Iku-Turilaasta (epiteetti, jolla Väinämöisen isää kutsutaan) ja Turisas-sodanjumalasta.

Salaperäinen musta mies merestä esiintyy taas, ja häntä on siis muissa konteksteissa joskus kutsuttu "veen kuninkaaksi". Iisalmelaisen runon mukaan hän on "Vellamon emännän veli". Ison tammen kaataminen on hänen keskeisin rooli runoissa, mutta joissain runoissa sanotaan myös, että tammen kaataja tulee Pohjolasta. Ruho/Rujo, Rampa ja Perisokea on joskus ymmärretty Louhen pojiksi.

Kaikkihan suuren tammen tietää, totesi kainuulainen tietäjä häneltä runosta kysyttäessä. Tämä myytti on hyvin säilynyt, sillä se pitää sisällään pistoksen synnyn, jota on käytetty pistoskipujen loihtimiseen pois. Vaikka taivaankantta ylläpitätä Sammas voi olla pylväs tai maailmanpuutammi, iso tammi on kosmosta uhkaava katastrofi, joka uhkaa peittää taivaanvalot.

Ylläoleva runo on Kainuusta. Se pitää sisällään kuitenkin jotain poikkeuksellista: "Joka tuosta oksat otti / Se otti ikuset onnet / Joka tuosta lehvät leikko / Se leikko ikuset lemmet." Nämä eivät varsinaisesti ole ison tammen säkeitä, vaan tulevat hämäläisestä helkavirrestä nimeltä "Annikaisen virsi". Siinä hirven kuolasta syntyy kaunis tuomi, jonka oksia kuvaillaan edellä mainitulla tavalla. Kyseisen runon tuomen kuvailu ei ole kristilliselle kulttuurille vieras ja on ehkä kristillisestä runosta, helkavirrestä, alkujaan peräisinkin. Etelä-Karjalassa kyseinen hirvi alettiin myöhemmin yhdistää samaksi kuin Hiiden hirvi.